löysässä hirressä

Odottaminen  on inhaa. Kävin lääkärillä ja lekuri oli erittäin myötätuntoinen ja kuunteli kokolailla jopa kauhistuneena vuodatustani näistä työolosuhteista. Ihmetteli, kuinka olen ylipäätään jaksanut näinkin pitkään ja passitti pyskologille juttelemaan. Sanoi, että ei siitä varmasti muuta apua ole, mutta saapahan ainakin purkaa tuota oloa, ja ehdotti, että josko kutsuttaisiin pomokin neuvonpitoon ihan lekurin pakeille, josko saataisiin sekin ymmärtämään, että mun pääni ei kestä. En ole varma, olenko moiseen valmis, tässä firmassa kun ei saa olla ”heikko” tai esittää kritiikkiä firmaa kohtaan – sitä pian huomaa yksityisten YT:iden olevan päällä ja punainen lappu kourassa ”lepäämässä”.

Roikun siis löysässä hirressä ja koitan pitää itseni kasassa psykologin tapaamiseen saakka. Tiedän, että puhuminen auttaa ja jotenkin sen, edes hetkellisen, helpotuksen odottaminen on vaikeaa. En usko, että mikään varsinaisesti helpottuu tai muuttuu, mutta saanpahan sanoa, että tämä on välillä yhtä helvettiä. Saan sanoa sen ihmiselle, jolla ei ole mitään kytköksiä firmaan ja saan vuodattaa ihan kaiken pois, mikä painaa. Ei tämä paska kultaamalla paremmaksi muutu, mutta saapahan ainakin sanoa suoraan, että se on paskaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s