my way

Tämä on minun blogini, minun henkireikäni ja minä saan kirjoittaa tänne mitä haluan, miten haluan! Minun tapani on pureskella asioita, purskutella niitä, jauhaa ne pieniksi paloiksi ja sitten hylätä tarpeettomana, mikäli ne sellaisia ovat. Ja jos en saa tai voi tehdä sitä irl, teen sitä täällä virtuaalisesti. Vain siten voin unohtaa ne ja jatkaa taas normaalia elämää ilman hampaankolokarheuksia.

Se, joka ei tätä tapaa kestä, voi lakata lukemasta blogia. Koska fakta on se, että jos en saa mieltäpainavia asioita möyhentää, niin ne jäävät mielenpäälle ja ovat siellä hamaan tappiin. Minun on pakko saada purkaa ne johonkin, jotta saan ne systeemistäni ulos. Ja se on tänne, jos keskustelukumppani sanoo ”eiköhän tämä tästä asiasta riitä”. Se on sitten ihan hänes, jos käy lukemassa jälkikäteen täältä niitä purkauksia ja ahdistuu. Ei ole pakko.