it’s all about survival

Taidan olla jonkinlainen elämäntapasurvivalisti: vaikka kuinka hankalalta tuntuisi joskus niin laskeudun, jos en nyt kissamaisesti jaloilleni, niin ainakin kuin elefantti puusta (yleensä tannertatömisyttävästi mätkähtäen siis). Asuntokuviot näyttävät *kop kop* selviävän kaikesta huolimatta ja ehkä tästä vielä elämä jatkuu. Henkisesti voin melko hyvin, töissäkään ei vituta läheskään niin paljon kuin ennen – vaikka esimieheen en luota vieläkään ja sen kanssa olen jatkuvasti varpaillani. Esikoisella tuntuu murkkuikä pukkaavan päälle, ehkä nyt sen takia mulla meneekin paremmin, että sen sitten täysimääräisenä jaksaisin. Mikäli se nimittäin äitiinsä tulee, niin edessä on noin kolmikymmenvuotinen sota… Kuopus on edelleen nätti kuin nappi, mutta melko pihalla ihan kaikesta – ei mitään uutta siinäkään suhteessa. Eiköhän tää tästä, seuraavaa katastrofia odotellessa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s