puutetta se vain olikin

Aurinko paistaa taas. Tai no, ei se paista, mutta pilkistääpähän edes välillä. Olen ihan kunnon lenssussa ensimmäistä kertaa moneen vuoteen (siis kunnolla) ja yskin keuhkojani pihalle. Olen nukkunut ja nukkunut, ollut tekemättä mitään ja levännyt. Ehkä se oli sitten se, mitä lääkäri määräsi, koska olo on nyt henkisesti parempi, vaikka fyysinen kunto onkin vielä ihan nil, zip, nada.

Ei tässä kuitenkaan vielä kaduilla tanssita, henkisestikään, mutta ainakaan kaikki ei ole niin mustaa enää. Jokin pohjavire vielä on, josta en ole saanut selvää. Pitänee pohdiskella itseään vielä vähän lisää. Nyt menen taas nukkumaan – ja yskimään.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s