ja kaikessa soi blues

Kevätväsymys tai jokin. Mieli on alavireinen, olemisen pohjasävy sininen ja kaikessa soi blues. Y kysyi multa, olenko mä masentunut ja melko automaattisesti vastasin ’en’. Sitten aloin miettimään asiaa tarkemmin tykönäni ja korjasin vastaustani muotoon ’en tiedä’. Yleensä syksyisin on tällainen olo, sisäänpäin kääntynyt, surumielinen tulehen tuijottaja ja kevät on normaalisti sitä riehakkuuden ja ilon aikaa, vaan ei nyt. 

Mitään varsinaista Syytä ei asialle ole. No, voihan syiksi niin tahtoessaan tietenkin laskea kämpän myymisestä ja uuden hankkimisesta johtuvan epävarmuuden, paskan fiiliksen töissä kun aamuisin vituttaa jo valmiiksi että pitää lähteä ja sen sellaiset roikkuvat asiat. Vaikka kivaa on silloin kun on kivaa, niin tähän raskassoutuiseen olotilaan sitä sitten palaa kuitenkin, kun normiarki koittaa. Ei jotenkin saa reväistyä itseään ylös, flunssaakin pukkaa ja juuri aikaansaadut liikunnat jäivät sitten epämääräiseksi ajaksi siihen. Kai tässä on vähän kaikkea kaikessa.

Tekisi vain mieli mennä vaatehuoneeseen istumaan: siellä on pimeää ja hiljaista, eikä sieltä osaa kukaan mua etsiä. Paitsi ehkä Y, kun se tietää. 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s