oman arjen kaipuu

Kaipaan omaa arkea. Sitä ihan omaa tapaa tehdä, hoitaa ja järjestää asioita, elellä "oman perheen" elämää, vain minä ja lapset. Edellisen postauksen aikaan oli ihanaa, kun PK oli firman pippaloissa, mutta samalla myös jotenkin pelottavaa, kuinka hyvältä se itsekseen olo tuntui. Ja ehkä vielä pelottavampaa oli se, että tunsin suurta pettymystä, kun PK kotiutuikin reilusti odotettua aikaisemmin. Sen sijaan, että olisin ollut iloinen ja kaivautunut PKn kainaloon, harmitti aivan hirvittävästi, että rauhallinen oma fiilis katkaistiin tuolla tapaa. Jotenkin on nyt vaan niin kovin epäsosiaalinen – tai ehkä oikeastaan epäparisuhteellinen – olo.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s