järki kouraan

Väsyneenä sitä pienetkin asiat tuntuu järjettömän isoilta ja pistää mielen maahan ja sydämen sykkyrälle. Sitten kun ajattelee omalle kohdalle, mitä vastaavassa tilanteessa tekisi, niin tekisi todennäköisesti ihan samoin. Kai sitä kuitenkin haluaisi kaikesta huolimatta lurkkia, mitä toiselle kuuluu, missä toinen menee – ja osin kai se on sitä muuttumattomuuden tarvettakin, tietynlaista passiivisuutta tyyliin "kun ei ole pakko, niin miksi suotta". Kummasti se vain kirpaisi.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s