eksä ja nyksä ja eisenväliä

Lähdettiin Yn ja Vn kanssa töiden jälkeen yksille istuksimaan. Tarkoitus oli aloittaa juhannuksen vietto hyvässä seurassa ihan omalla porukalla, kellään ei liiemmin aikaa ollut, mutta hetki haluttiin istuskella yhdessä. Y kysyi, että sopiiko, jos eksänsä tulee tuomaan hänelle jotain kamaa, ilmeisesti ohikulkeissaan. Ei siinä mitään, ihan jees. Eksä pölähti paikalle, tavara vaihtoi haltijaansa ja mä jo ehdin aatella, että hyvä kun näin alkuvaiheessa kävi, että saadaan sitten jatkaa omalla porukalla. Mutta ei toki, eksäpä hiipaisee itselleen ison tuopillisen ja parkkeeraa itsensä siihen meidän pöytään. :schock: Mä olen siinä vaiheessa kokolailla hämääntynyt, koska itelle ei tulisi mielen viereenkään tunkea toisten illanviettoon ja viedä siltä itselleen juttuseuraksi yhtä ihmistä.

Siinä se sitten istui ja lipitti siideriään tuskallisen hitaaseen tahtiin eikä näyttänyt eleelläänkään kuluvansa siitä pois. Koitimme Vn kanssa pitää juttua yllä, vaikka olihan se aika kuollutta koittaa keskustella, kun Y ja eksä puhuivat siinä vieressä omia juttujaan. Y napsutteli samalla tekstareita vissiin nyksänsä kanssa, ja lähti sitten sitä tapaamaan. Omituista kyllä, eksäpä jäi vielä siihen pöytään istuksimaan mun ja Vn kanssa. Aikansa istuskeli siinä hiljaa ja me koitettiin Vn kanssa jotain diipadaapaa keskenämme jutella (ei oikein ollut mitään sanottavaa ventovieraalle ihmiselle…), mutta lopulta nousi, ilmaisi lähtevänsä ja jätti siiderinsä loput siihen. Hämmästyttävää. Jäädä istumaan ventovieraiden ihmisten pöytään toisten juttuja semiseurailemaan, vaikka ainoa tuttu kontakti on jo häipynyt.

Harmitti vallan vietävästi – tai no, vitutti ihan saatanasti, mitäpä sitä kukkasin koristelemaan. Pitkä hiljaisuus takana, hiljaisuutta edessä, Y lähtee jussinviettoon nyksänsä kanssa jonnekin herratiesminne – ja mä olisin halunnut vain hetken Yn läsnäoloa, höpsötellä, jutella, lähteä omankin jussin viettoon hyvillä, keveillä mielin. Mä ymmärrän täysin, että Yn nyksän tulemiset ja menemiset menee Yn ja mun ystävyyden edelle, ja jos on sovittua menoa, niin siitä pidetään kiinni (tämähän oli jo niille yksille lähtiessä tiedossa). Mutta että jään vielä eksänkin jalkoihin! Se ottaa kyllä päähän aika helvetisti, jos ihan suoraan sanotaan. Ja Y vielä puolustaa eksää, että sillä oli vaan niin kova hinku nähdä… Tuli vähän semmoinen olo, että on nyksä ja on eksä ja sit on se ’eisevväliä’ (niin kuin tamperelaiset sanoisivat, terveisiä sinne): kaikkien mieliksi kun ei voi olla, mut jos yhden mieli pahoittuu niin eisevväliä. Kyllähän se jopa vähän loukkaa, että jos pitää valita, ketä miellyttää ja kenelle saa pahan mielen aikaan, niin valitsee eksänsä miellyttämisen eikä sitä seuraa, jonka kanssa on alunperin lähtenyt liikkeelle. Vaikkei Y eksäänsä seuraan kutsunutkaan, niin jonkinlaista pelisilmää voisi olla itse kullakin (eksällä, ettei tunge seuroihin ja Yllä, että sanoo kiitos tavaroista, nähdään joskus paremmalla ajalla).

Vaikka kuinka eksä hinkuisi Yn näkemistä, niin sille varmasti on syynsä, että se on eksä – ja siinä vaiheessa kun on eksä, niin on menettänyt ”etuoikeutensa” kyseiseen henkilöön. Imo. Ei sillä, että mullakaan sitä etuoikeutta olisi, mutta mun ei tulis mielen viereenkään ängetä tuolla tavalla esim. LI:n kaveriporukkaan istuksimaan! Vaikka mikä olisi. Vituttaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s